Kirjat vaihtuvat jälleen Kauppatorilla vihreiden kojulla kirja kirjasta -periaatteella ensi sunnuntaina 29.8. klo 8-12. Tapahtumalla on säävaraus. Tervetuloa torille vaihtamaan kirjoja sekä mielipiteitä!

Kesäteatterikausi on jälleen korkattu. Tarjolla on laaja kirjo erilaisia ja -tasoisia esityksiä ympäri Suomen kaupunkien ja kylien, metsien ja peltojen. Kävin tässä kesälomallani katsomassa Joensuun Hasaniemen teatterissa Paasilinnan tekstiin perustuvan Ulvovan myllärin, enkä saa tarinaa mielestäni. Ajatuksissani sijoitan myllärin tähän päivään ja rakkaaseen rajamaakuntaamme Etelä-Karjalaan, jonka luovuutta ja innovatiivisuutta olemme hakeneet kissojen, koirien kanssa jo aikoja. Kun kissat ja koirat on nyt kokeiltu, antaisimmeko myllärille mahdollisuuden?

Kirjailija Arto Paasilinna ei esittelyjä kaipaa, tuskinpa hänen tekstinsä Ulvova myllärikään enemmälti. Tarinassa kylään on muuttanut uusi ihminen: yksinäinen mylläri, joka on käytökseltään ehkä vähän töksähtävä ja hiomaton, mutta pohjimmiltaan herkkä, työteliäs, rehellinen ja hurmaava suomalaismies. Myllärillä sattuu olemaan myös eräs outo tapa, hän ulvoo yksinäisyyttään ja ahdistustaan yöhön. Kylään tullessaan hänellä on päässään villejä suunnitelmia, joilla kehittää myllytoimintaa koko kylän hyväksi. Kyläyhteisö on kuitenkin epäluuloinen; myllärihän on muualta tullut, vieras, erilainen. Hullu! Talikot tanaan ja mylläri hus pois, vaikka hullujenhuoneelle!

Alkuperäinen tarina sijoittuu sotien jälkeisiin vuosiin. Aihe on kuitenkin ajaton, myös paikaton. Erilainen leimataan turhan usein hulluksi, kuten mylläri, tai muuten huonoksi, vialliseksi. Ainakin hän on pelottava. ”Mylläreitä” on ollut yhteisöissä aina, mutta nykypäivän globaalissa yhteiskunnassa erityisesti muualta tulleita mylläreitä, vieraita ja erilaisia, on koko ajan enemmän. Näin on maailmalla, Suomessa ja myös maakunnassamme.

Nyky-yhteisöissä kateus, katkeruus ja pelko kohdistuvat yksilöiden lisäksi kokonaisiin vähemmistöihin. Yhtään mylläriä ei välttämättä oikeasti tunneta, tai yhden myllärin perusteella leimataan kaikki myllärit, joilla on toistensa kanssa lopulta yhteistä usein hyvin vähän, jos sitäkään. Mylläri on erilainen, se tieto riittää, oli hän sitten sisimmältään millainen tahansa. Suvaitsemattomien kyläläisten on helpompi pitää päänsä pensaassa ja räkyttää nimettömänä netin tai lehtien palstoilla kuin pyrkiä aitoon vuorovaikutukseen. Onhan kamalaa, kun myllärit eivät aina tiedä, miten käyttäytyä uuden yhteisön – usein jopa kirjoittamattomien – normien mukaan.

Ulvova mylläri ei ollut hullu, sen tiesivät poliisi Portimo, kerhoneuvoja Sanelma sekä kauppias Tervolan poika. Hullu oli muu kylänväki epäluuloineen ja pelkoineen, jotka johtivat vääryyksiin ja väkivaltaan. Kun mylläri tukijoukkoineen oli ajettu pois, jäi ahdasmielinen kyläyhteisö hiljalleen kuihtumaan pää syvällä pensaassa. Eivätpä kylään juuri muutkaan sen jälkeen halunneet muuttaa, kun tarinaa kyläläisistä talikoineen kuulivat.

Onnellinen loppu? Kylä menetti persoonallisen ja hyväsydämisen miehen, jonka erilaisella luovuudella, työteliäisyydellä sekä tuoreilla ideoilla koko kyläyhteisö olisi saanut uudenlaista hyvinvointia ja vaurautta.
Minun tarinani mylläri elää nyt jossain suvaitsevassa, elinvoimaisessa kylässä Sanelmansa kanssa, ja ulvahtaa enää vain harvoin, silloinkin usein ilosta. Ja mitäpä ulvahduksista, eivät ne ketään vahingoita.

*Lainaus kolumnin alussa on Hasaniemen näytelmän ohjaajilta, Ismo Apellilta ja Ari Matikaiselta.

Tanja Karppinen, suunnittelija
Etelä-Karjala-instituutti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Teksti on julkaistu Uutisvuoksessa kolumnina 13.7.2010

Kirjanvaihtotori* on toiminnassa tulevana sunnuntaina 20.6. klo 8-12, mikäli sää vain sallii. Sateessa virumisesta eivät kirjat eivätkä kirjanvaihtajat oikein pidä. Heinäkuussa kirjanvaihtotorit ovat näillä näkymin kesälomalla, mutta elokuussa kirjanystäville on kauppatorilla tarjolla jälleen laaja valikoima kirjoja tuttuun tapaan sunnuntaisin klo 8-12.

*Tapahtuman ideana on, että torilla kävijät voivat vaihtaa maksutta omia kirjojaan vihreiden kojulla kirja kirjasta -periaatteella.

Kirjanvaihtotori toimii tulevana sunnuntaina 13.6. klo 8-12 ja seuraavana sunnuntaina 20.6. klo 8-12. Tapahtumat toteutetaan säävarauksella.

Tapahtuman ideana on, että torilla kävijät voivat vaihtaa maksutta omia kirjojaan vihreiden kojulla kirja kirjasta -periaatteella. Kierrätysidea on otettu hyvin vastaan ja vaihtotoreille on muodostunut jo oma vakiokävijäjoukkonsa. Joka sunnuntai paikalle löytää myös uusia kirjojen ystäviä. Kirjojen vaihtamisen lisäksi torilla on perinteisesti käyty myös vilkkaita keskusteluja ajankohtaisista aiheista.

Lappeenrannan seudun vihreiden sivuilla lisää toiminnasta: http://www.lappeenrannanseudunvihreat.fi/

Pietarilainen Terem-Quartet soittaa uudella tavalla ja hyvin mukaansatempaavasti perinteisiä venäläisiä kansansoittimia. Kvartetin esityksessä kyytiä saavat niin bassobalalaikka, sorpaano- ja alttodromrat kuin harmonikkakin. Viime vuoden Euroviisuissakin lavalla nähty kvartetti esiintyy innovaatiofoorumin vieraiden lisäksi nyt myös kaikille muille kiinnostuneille Lappeenrannassa!

Tänä päivänä Terem-Quartetia kutsutaan Pietarin ja Venäjän käyntikortiksi maailmalla. Heidät lähetetään matkaan, kun halutaan näyttää Venäjän parasta osaamista! Yli 20 toimintavuotensa aikana Terem Quartet on soittanut yli 2 500 konserttia 60 maassa sekä osallistunut 63 festivaaleille ympäri maailmaa.

Terem-Quartet
Lappeenrannan kaupunginteatterissa
Tiistaina 25.5.2010 klo 19.00

Lippujen hinnat:
aikuiset 19 euroa,
lapset alle16 v., opiskelijat (opiskelijakortilla) ja Suomi-Venäjä-Seuran jäsenet 9 euroa

Lippuja saa ovelta ja etukäteen Suomi-Venäjä-Seuran Lappeenrannan konttorilta osoitteesta Valtakatu 23, lappeenranta@venajaseura.com, Marina Rantanen (05) 451 2014.

Seuraava kirjanvaihtotori järjestetään sunnuntaina 23.5. klo 8-12 Kauppatorilla. Tervetuloa!

Teemalla “Vähemmän kulutusta - enemmän elämää” halutaan korostaa, että ekologisesti kestävät elämäntavat eivät välttämättä vaadi luopumaan sellaisesta, joka on yksilölle elintärkeää. Viikolla keskustellaan myös kohtuustaloudesta vaihtoehtona nykyiselle kestämättömälle talousjärjestelmälle, joka perustuu luonnonvarojen ylikulutukseen eikä edes lisää hyvinvointia odotetulla tavalla.

- Ilmastonmuutoksen ja  luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjumiseksi sekä oikeudenmukaisen  ja ekologisesti kestävän  yhteiskunnan toteutumiseksi on supistettava radikaalisti luonnonvarojen kulutusta, sanoo Nuukuusviikon koordinaattori Senni Luosujärvi .

- Kohtuullistamalla  henkilökohtaista luonnonvarojen kulutusta tavoilla, joissa  korostuu yhteisöllisyys, itse tekeminen ja omaehtoisuus, voi lisätä itsensä ja ympäristön hyvinvointia, kertoo Maan ystävien puheenjohtaja Tiina Ahokas

Teemaa tuodaan esille “Vähemmän kulutusta - enemmän elämää” -julistenäyttelyn muodossa. Näyttelyn visuaalisen ilmeen on toteuttanut Juho Hellsten. Näyttelyssä  esitellään ihmisiä ja yhteisöjä, joiden elämänvalinnat vähentävät luonnonvarojen kulutusta asumisessa, ruuanhankinnassa, liikkumisessa ja työnteon järjestämisessä. Samalla valinnat ovat heidän mielestään nostaneet elämänlaatua arjen elämyksellisyyden kautta.  Näyttelyssä esiteltyjen henkilöiden haastattelut voi lukea  www.nuukuusviikko.fi-sivulla 20.4 alkaen.

Nuukuusviikko näkyy eripuolella Suomea pääkaupunkiseudun lisäksi mm. Rovaniemellä, Vaasassa, Lohjalla, Kuopiossa, kirjastoissa ja Kierrätysliikkeen jäsenjärjestöjen toiminnassa. Tapahtumien ja Vähemmän kulutusta - enemmän elämää-teemanäyttelyn tiedot löytyvät Nuukuusviikon tapahtumakalenterista: http://www.nuukuusviikko.fi/tapahtumat.

Vähemmän kulutusta – enemmän elämää - näyttely on esillä 24.-25.4. Kierrätystehdas-tapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla, joka on suurin Nuukuusviikon aikana järjestettävistä tapahtumista. Viikkoa vietetään myös kulutus.fi-sivustolla, jossa ilmestyy aiheeseen liittyviä kirjoituksia.

Lisätietoja:

Senni Luosujärvi, Nuukuusviikon koordinaattori
senni.luosujarvi@maanystavat.fi, puh 0400 911 891

Tiina Ahokas, puheenjohtaja Maan ystävät,
tiina.ahokas@maanystavat.fi, puh.040 826 8421

http://www.nuukuusviikko.fi/

SUOMEN VIERAILUN OHJELMA:

14. huhtikuuta/ keskiviikko
11.00 Venäläiset lastenkirjailijat vierailevat  Hannu Mäkelän luona 16.00 Interaktiivisen KROKOTIILI-näyttelyn avajaiset. Näyttely kertoo tunnetusta venäläisestä lastenkirjailijasta Kornei Tshukovskista (1882-1969). Korjaamo, Raitiovaunumuseo

15. huhtikuuta/ torstai
11:00 Venäläiset lastenkirjailijat vierailevat  Kallion kirjastossa 15:00 Grigori Oster ja Alexander Reichstein Huviksi ja haitaksi, WSOY 2010 - julkistamistilaisuus 17:00 Korjaamo Shop: vieraina Grigori Oster ja nuoret venäläiset lastenkirjailijat

16. huhtikuuta/ perjantai
09:00 - 12:00 Esiintymiset Suomais-venäläisessä koulussa, Kaarelankuja 4 14:00 ? 18:00 Helsingin yliopisto: Venäjänkielinen lastenkirjallisuus:
historia ja nykypäivä

17. huhtikuuta/ lauantai
09:00 - 14:00 Kansainvälinen konferenssi lastenkirjallisuudesta ja kaksikielisyydestä vanhemmille, päivähoitajille, venäjän kielen opettajille. Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus

18. huhtikuuta/ sunnuntai
14:00 LIATPOIS! - Musikantit-Lastenkulttuurikeskuksen nukketeatteriesitys 14:30 Venäjän nuoret lastenkirjailijat esittäytyvät (Café Korjaamo)

19. huhtikuuta/ maanantai
15:00 Vierailu Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutissa (Tampere)

20. huhtikuuta/ tiistai
09:00 (tai 10:00) Satutunti lapsille (Tampereen kirjasto) 11:00 Kuinka voi Venäjän lastenkirjallisuus tänään? - avoin keskustelu

Lisätietoa:  kääntäjä Anna Sidorova
anna.sidorova@helsinki.fi, puh. 050 563 29 02

Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä

Mikael Agricolan (n.1510–1557) ja suomen kielen päivää vietetään jälleen 9.4. koko maassa. Mikael Agricola -seura järjestää Turussa ohjelmaa kevätkokouksensa yhteydessä. Agricolan päivän juhlaesitelmässä tutustutaan professori Kaisa Häkkisen johdolla tietokantaan, jonka avulla Agricolan tuotanto on jälleen monipuolisemmin saavutettavissa. Tilaisuudessa myös julkistetaan Häkkisen toimittama Agricolan Psalttarin (1551) uusi, helposti luettava laitos.

Agricolan ajan suomen kieli ei aukene helposti nykylukijalle. Suurin este on Agricolan vaihteleva kirjoitustapa, joka poikkeaa nykysuomen selkeästä oikeinkirjoitusjärjestelmästä. Tekstien kirjoittaminen ääntämisen mukaisella tavalla helpottaa lukemista olennaisesti.

Suurin osa Agricolan kielestä on ymmärrettävää alkuperäisessä hahmossaan.

Maaherranmakasiinin (Henrikinkatu 10) Porthan-salissa klo 16.30 alkavassa esitelmätilaisuudessa professori Kaisa Häkkinen ja tutkija Nobufumi Inaba Turun yliopiston suomen kielen oppiaineesta kertovat aiheesta ”Mikael Agricolan teosten uudet muodot” ja näyttävät, miten nykyaikainen tietotekniikka palvelee uutta Agricola-tutkimusta ja -harrastusta. Häkkisen ja Inaban monivuotisen hankkeen tuloksena laadittu morfosyntaktinen tietokanta avaa digitaaliseen muotoon saatettua Agricolan kirjallista tuotantoa siten, että sen pohjalta voidaan tuottaa erityisesti tutkijoille tarkoitettuja, monitieteistä Agricola-tutkimusta palvelevia erikoiseditioita, osatietokantoja ja hakuja sähköisessä muodossa. Tietokannasta on toki hyötyä myös muille Agricolasta kiinnostuneille.

Agricolan Psalttarin julkistaminen

Tilaisuudessa julkistetaan myös Mikael Agricolan Psalttarin (1551) uusi laitos, jonka on toimittanut Kaisa Häkkinen. Julkaisu ilmestyy suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteisessä julkaisusarjassa nimeltä Wanhan suomen arkisto. Agricolan alkuperäiset sananmuodostustavat ja lauserakenteet on säilytetty, jotta lukijalle syntyy oikea kuva Agricolan kielen ominaislaadusta.

Agricolan Psalttarin koko teksti tuleekin näin neljän ja puolen vuosisadan takaa kaikkien suomalaisten ulottuville.

Psalmien kirja eli Psalttari on kristikunnan vanhin ja ahkerimmin käytetty rukouskirja. Keskiajan latinankielisten psalmien perinne jatkui uskonpuhdistuksen jälkeen suomen kielellä. Psalmeja on hengellisen sisältönsä lisäksi arvostettu myös runotaiteena. Vaikka varmaa tietoa Psalttarin todellisesta suomentajasta tai suomentajista ei ole, Agricolan oma kädenjälki näkyy Psalttarissa konkreettisimmin esipuherunossa, jossa luetellaan muinaisten suomalaisten epäjumalia ja kerrotaan pakanallisista palvontamenoista. Runo on suomalaisen uskontotieteen vanhin ja usein siteerattu lähde. Runossa mainitaan monia sellaisia uskomusolentoja, jotka ovat myöhemmin jatkaneet elämäänsä Kalevalan sivuilla.

Mikael Agricola -seuran kevätkokouksen ja esitelmätilaisuuden jälkeen klo 17.45 on seppeleenlaskutilaisuus Agricolan patsaalla, josta siirrytään Turun tuomikirkon Agricola-kappeliin klo 18 alkavaan Vesper-tilaisuuteen. Agricolan päivän kahvit nautitaan vesperin jälkeen tuomiokirkon sakastissa. Tervetuloa!

http://www.mikaelagricolaseura.fi/

Perjantaina 16.4. klo 16–18 Lappeenrannan kaupunginkirjaston musiikkiosaston luentosalissa järjestetään Tuulitapahtuma, jossa kuullaan kolme tuulesta temmattua alustusta: Jenni Latikka Ilmatieteen laitokselta kertoo Tuuliatlaksesta, Petteri Laaksonen Tuulisaimaa Oy:stä valottaa “tuulivoima-aikeita” ja Laatu-Sähkön Antti Saastamoinen juttelee pientuulivoimaloista. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa hyvälle tuulelle!